Puhkuen vie pustan poikki, juna joka pikkutyttoa kuljettaa… Mutta laiturille jain Siófokissa eika Tihanyssa, sinne ois ollu pitempi ja kalliimpi matka. Koko reissun paatarkotus oli menna Balatoniin uimaan, sita kun tuntuvat kovasti arvostavan taala. Budapest Délin juna-asemalla porisin jonku unkarilaistyton kans, joka oli lahossa samalla junalla ku maa. Se tais jatkaa matkaa viela etiapai Siófokista, oli menosa mummulaan aitin ja iskan jalesta Puolimatkaan me saatiin seista kaytavalla, koko juna ku oli ihan tays. Onnesta ei niin tays ku jokku linija-autot Budapestisa on (junayhteys Csepelista Boráros térille on rempan takia poikki, nii se on korvattu linija-autoilla. Arvakkaapa huvikseen milta tuntuu, ku linkka tullee pysakille ja on nii tays, etta puoli autollista vakia saa siirtya kaksi senttia taaksepain etta ovet mahtuu auki, etta ite mahtuu sissaan ja sitte saa vettaa mahan sissaan etta ovet mahtuu kiinni? Se on aika mielenkiintonen kokemus :D)

Tuolta reissulta maa sain kylykiaisina mahtavan rusketuksen - vaikka pitiki taas kerran pallaa ja pahasti ennen ku hoksasinkaa. Mite se voiki olla joka kesa yhta janskaa ku nahka lahtee olokapailta valakeina suikuloina ja tuntuu ihan muovikalavolta sormissa? (Joojoo, kylla maa TIIAN etta maa oon vahan hassu )

Vaikka on kylla pakko myontaa etta toinen yo reissun jalakeen oli aika tuskallinen Siófokin rautatieaseman portailta on suunnilleen tammonen nakyma.

Maa vahan eppailen, etta talta reissulta ei ilimesty enempaasa kuvia, johtuen siita etta huomenissa lahteepi lento Suomeen ja siela oottaa uutta mielenkiintosta-ainaki toivottavasti. Visontlatásra!

Kiitamme kaikkia matkustajia, tervetuloa uudelleen.

PS. Silta  varalta etta joku on lukenu tuon ihka ensimmaisen kirjotuksen, nii loppujen lopuksi maa selevisin niista kirjotuksista, biologia kanto E:n ja kemiastaki sain (hajin tuskin ) A:n. Loppujen lopuksi myo ei selevitty niihin amiksen issoihin kokkeisiin, vaa onhan tasa viela (ENNAA!) tama vuosi aikaa teha ne

Tuo kuva on Budapestin lentokentalta, vaikkei se suomalaisen jarkeen oikein mahukkaan. Uskokaa tai alakaa, mutta ne tekkee taala heinaa lentokentalla… Oha se kyllla suunnattoman katevaa, sama maa-ala kahteen eri tarkotukseen, mutta kylla mulla tuli ekana mieleen etta mitakohan EU:n herrat aattelee tammosesta… Ku lehemanruokaa kasvatettaan lentopolttoainepaastojen alla? Luulis etta se ois kielletty viimestaan sillon ku kayrat banaanikki  Vaa maa oon saanu viikon nauraa sille

Taman varisia on ambulanssit taala. Hangaarisa sattu aksidentti, joku aijista tippu jotenki semmoselta telineelta missa pietaan isoja lekorenkaita ja mursi lonkkasa. Lahti piipaa-autolla ihan tajussaan, mutta oli se kakkoshangaari vaha aikaa astetta vaisumpi.

Net on kummaa vakia naa unkarilaiset. Mun lisaksi LHTBlla taitaa olla kaks avioniikka-asentajanaista ja pari cleaningladya, mutta hangaarisa kay aina kauhia purpatus. Aijat on kovia puhumaan :O Ja oon maa tojennu, etta on parempi a) etten maa ymmarra mita ne puhhuu sillon ku juttu kay kiivaaksi ja b) ihan kaikesta ei kantsi kysya etta mita se tarkottaa kyssyin yhelta pyoriasti kolomikymppiselta kossilta, etta mita tarkottaa fasa (se sano niin kun aft cabin door rupes temppuaan). Meni iha  noloksi, punastu parka eika osannu selittaa. Vanahempi mekki hekotteli ittekseen siina vieresa, oli asentamasa gallia muistaakseni, mutta sekkaan ei suostunu kaantaan sita enkuksi. Nii etta maa totesin etta emmaa viihti kiusata poikaparkaa ja sannoin etta ei tartte yrittaa selittaa Olimmaa sitte nii utelias etta piti tarkistaa sanakirjasta illalla

Nii mutta siita unkarilaisesta luonteenlaavusta. Eilettaite sattuin Chain Bridgen paahan, sielon joku liikenneympyran tapanen juttu ja tér, eli pieni aukio (elekaa kysyko nimia, en kattonu ja siela oli joku pikku festivaali. Sanosko vaikka, etta Revontorin kokonen alue puolillaan ihimisia kattomasa kansantanssiesityksia. Jain siihen sitte kattoon ja totesin, etta niilla on komiat puvut,

mutta nuorilta net naytti. :O Tulin ihan katteelliseksi ku kattoin miten ne poijat liikutti jalakojjaan, nii nopiasti etta mun jalat ei varmaan koskaan pyssyis mukana

Mutta se miksi unkarilaiset on outoja naitten esitysten jalakeen joku juontajantapanen sano, etta nyt tanssitaan porukalla helepoilla liikkeilla. Essiintyjat tuli alas lavalta ja vaki oikiasti MENI mukkaan siihen tanssiin :O Taikka vaihtoehtosesti suomalaiset on morkoja, ihan niinko stereotypiat vaittaa

Toinen kulttuuriero minka oon huomannu, on se etta taala ihimiset puhhuu palio avoimemmin. Esim. maa saatan kuulla yhtena paivana kolomelta eri miehelta yhteensa sen seittemantoista kertaa etta maa oon mukava/ystavallinen/natti jne…  ja sitte tullee nii nolo olo, kun yks luulee etta maa en tykkaa siita ku maa en joka kerta vastaa sille etta maaki tykkaan sinusta! :I :DDDD

Mika ehka viela paremmin kuvvaa luonnetta: toissa oon kuullu usiammanki aijan lauleskelevan ittekseen. Yks nuoremmista mekkeista jopa pistaa tanssiksi paremman tekemisen puutteessa se on kyllla lystikas tappaus muutenki. Montakoha viikkua mennee toipua tasta th:sta… Ikava tullee naita aijia. Ennivalóa varsinki

Tahan loppuun saatta viela tammosen kuvan, mika kertoo musta aika hyvin Budapestin infrastruktuurista. Vaikka tasa onki joku romanttistyylinen aines mukana, en vaan ossaa sanua mika

Paanpa talla kertaa kuvia lentokonneista ja tyopaikalta. Kossit ku huomasi etta mulla on kamera, piti ihan valttamatta saaha vahan leikkia silla, ja nii tuli sitte tammonen kuva Kuvattavanahan ei oo tarkotuskaan oll

a asiallinen saati vakava, eihan? Sita saa mita tilaa. Taa lentokone seuraavassa kuvassa on Wissairin matkustajakone, sita hinataan hangaarin etteen. Huollosa meilla on HA-LPI ja eilen lahti koelennolle HA-LPA  (Arvakkaa naurattiko ku luin sen rekkarin ) ja hangaarin ovi on auki yotapaivaa, kun ei sinne mahu kahta matkustajakonetta yhta aikaa.

Tama ei taida olla sama kone, vaa samallaiset maalit siina on

Tama on se ulompi kone kakkoshallisa. Yon aikana olliit kaantaneet sen toisin pain, etta ovi mahtu etes vahasen pienemmalle auki, kun oli taas semmonen pienimuotonen ukkonen.

A40-BE, Oman air

Aina vaan oon varmempi siita, etta maasta se pieniki ponnistaa… Nuitakaa konneita ei ois iliman meita pienia mekaanikkoja, vaikka niiden laskutelinerenkaat onki mua vyotaroon asti korkeita ja vahan viela isompia.

Tama kone tassa on museokone, sijainti Kossuth Lajos utca number jotaki, puutarhasa. Taustalla nakkyy meidan asuntola, samassa pihapiirissa on Kossuth Billingual Technikal Schoolin lekoasentajien harjotushalli.

Ja taa on toisella puolella hallia. Aika massiivinen ilimestys

Talla erraa ei enempaa kuvia, katotaa sitte maanantaina josko ois lissaa juttua.. FBssa on joitaki kuvia lissaa, tanne niita on hankala latata.

Oonkohan maa alitajusesti fennomaani tai jotaki muutaki ku tavalline Finland citizen, kun maa kayn vaatekaupasa ja aina lahtee mukkaan jotaki sinista ja ylleensa sinivalakosta. Nykki kavin kirpparilla (joka kuulema on aika pieni, mutta silti maa oon nahany vaan yhen pienemman kirpparin Suomesa. Tosin KGL vaitti aikanaan, etta Suomesa kaikki on pienta Taikka ehka sininen on muuten vaan mun lempivari

No joo. Maa herasin aamulla jotaki vahan ennen seittemaa ja totesin hetken perasta, etta ei tasa ennaa nukkumaan pysty alakaan, jotta sama lahta het aamusta liikenteeseen ku kerta on johonki menosa. Tarkotushan mulla oli kayda tutustumassa Budapestin kirjastoon ja joitaki kesavaatteita ostamasa, mutta suunnitelmilla on taipumus muuttua. On se hyva ettei kukkaan hermoile misa maa meen jos mun suunnitelmat muuttuuki kesken kaiken TTK on muuten hyva reissukaveri, se ei hermoile suunnitelmanmuutoksista, ottaa asiat lunkisti niinku ne tullee ja tekkee minka ossaa. Toisekseen se puhhuu parempaa englantia ku maa niin se aika monesti tulukkaa mulle mita sanotaan, vaikka maa ymmarrran iteki suurimman osan. Joisaki tarkeisa juttuisa vaan ei oo vara ymmartaa vaarin

Eilen aamulla meille sattu pikku misteikki. Meille sanottiin torstaina, etta soittakaa kun ootta linkusa tulosa ykkosterminaalin luona, nii me tullaan hakkeen teita D-terminaalin portilta kun linkku on siela, me kun ei voija viela kulukia leke-alueela iliman saattajaa kun mein kuvalliset henkilokortit ei oo tullu viela. No mehan luullaan etta ymmarrettaan, ollaan jopa sammaa mielta ja noustaan tyytyvaisina linkusta ykkosterminaalissa, ruvetaan soittaan halaria etta taala me ollaan ja puhelin ei ossaa jostain syysta muodostaa yhteytta. Siina hetki funtsitaan ja mennaan sitte terminaaliin sisalle, pyydetaan infon tyyppia avittaan vaan se ei osannu. Se neuvo meijat ylakertaan ja maa loysin sielta semmosen aijan jonka sain soittamaan toiselle aijalle joka on meidan kans ollu tekemisissa, János kun ei vissiin vastannu puhelimmeen. Tama tyopaikkaohjaaja tuli sitte meita hakemaan ja vei eksyneet lampaat hallille ja me paastiin vihdoin toihin.  :) Oispa ollu ankia olla reissusa jonku aran saheltajan kans joka ei uskalla suutaan avata etes omalla kielella, saati vieraalla. On nimittain ollu niitaki kavereita.

Joo vaan ku loysin aamupaivasta sinne kirpparille, se ei ollu viela auki ja kauhia vakimassa poopoili oven eesa. Maa totesin ekalla vilikasulla, etta emmaa halua tuonne menna ku sinne mennee nui palio vakia ja astelin lahimpaan vaatekauppaan sissaan. Sielaki oli alennusmyynnit ja maa ostin kolome paitaa. Vaki katto mua vahan ihimeissaan, kun lappoin kasivarrelle paijan toisensa perraan etta meen niita sovittaan. Sitte selevisi, etta niita saa sovittaan vaan muutaman kerralla Kolome kertaa tartti kayda kopisa ennen ku loyty mita etin. Kattelin vahasen, etta jos siela ois sopivia, halapoja farkkuja nii vois ostaa vaikka kahet, mutta eihan euroopasa oo suomalaisten kokosia ja mallisia vaatteita. Shortseja oli kansa aika niukasti, naisvaki pittaa taala palio hammeita. Ja nii uskomatonta kun se onki, maa ostin kahet leggingsit ja maksoin niista melekein kaks eurua! Ja nelia eurua maa maksoin paksuista sukkahousuista, se tais olla ainua vahankaan tarpeellinen ostos koko kaupasta. Sitte menin ulos ja mua arsytti ettta menin sinne kauppaan ensin  enka sinne secondhandiin, siela oli palio paremmin paitoja ja hammeita myynnisa. Pari vyota, muutama hame ja pari mekkoa ynna sandaalit lahti sielta mukkaan. Sitte kavin ostarin  vessasa vaihtamasa vaatteet ja pesemasa naaman kun hiki valluu koko ajan (en ymmarra miten tammoseen voi muka tottua!) ja totesin etta ei se mun mahanvaanto johtunukkaan bakteerikannasta.

Kamppille palatesa maa jo miettiin, etta maa nostin 25 000forinttia automaatista ennen ku lahin sinne, ja yhteensa mulla kulu meleko tarkkaan 10 895 forinttia. Jotta kuinkakohan palio tuli torsattya..  Sitte laskin ja totesin etta vahan reilu neliakymppia, ei paha.

Lujeskelin sahkopostia ja sain tietaa, etta Veronassa ois seurat 18.-19.6. Paasiskohan siela kaymaan.. Janska naha. Mutta kirjottelen taasen lissaa kun on jotaki kirjotettavvaa, nyt vois lahta ottaan arskaa. TKK tullee kohta pyytaan konetta kun silla on jottain asiaa nettiin, nii pittaa lopettaa. Visla!

Kirsikka, luulisin. K.L. útcan puutarhassa Kaveleskelin eilen illalla ympariinsa ja kuvasin kaikkia kuvvaamisen arvosta Perjantaina ku linkku pysahty jollekki pysakille, najin pysakilla puun josa tais kasvaa omenoita. Vihireita olivat

Taa on joku hieno talo kaupungilla, saatin saitsiing ekaksi ku tultii Budapestiin. Peter ja se toine joka oli meita vastasa rundasi paakatuja ja P selevitti kaikkia mahollista. Tasa tullee jottain patsaskuvia kans, net on samalta rundilta. P assuu kans asuntolasa, on vissiin jonku sortin ope. Meidan kolmen lisaksi taala assuu kaks amerikkalaista opettajjaa ja yks unkarilainen enkunope ja siivooja kay kerran viikossa. Ihanan rauhallinen paikka, varsinki Heinamiehentien bandikampan naapurina vietetyn vuojen jalakeen!

Se mika mua ehka eniten yllatti oli se, etta kui pahan nakonen on Tonava kaunoinen. En varmaan ilikiais juua sen vetta keitettyna jos ei janokuolema uhkais. Vaikka eipahan sita ois muuta oottanukkaa jos ois aatellu pikkusenkaan enemman asiaa Toinen mika mut yllatti ihan kunnolla oli se, etta meille oli valamiiksi tuotu kampille ruokaa. maa vahan laskeskelin, etta maahan parjaan nuilla ainaki maanantaihin asti, ei passaa sita ennen menna kauppaan ettei mee mittaan vanahaksi. Ainaki taala palvelu pelaa

Unkarilaiset nayttas nain ekasilimayksen perusteella meleko samanlaiselta kansalta ku suomalaiset. Ei puhuta linkusa vieraille, etes vieruskaverille, miehet varsinkaan ei vahingossakaan hymmyile vastaantulijoille (tai ehka maa yleistan turhan raakasti, ne aijat joiden kans maa oon ollu tekemisissa on P ja kuski, Gurgur eli meidan opas (lempinimi merkitsee “puhuu paljon” ja uskokaa tai alakaa, mutta se eppaili etta maa oon hilijanen. Mua huvitti, ja maa totesin sille vaan,etta eihan mun tarvi puhua kun te puhutte. Eika mulla ois ollu ees mittaan sanottavaa kossien olutkeskusteluun ) on melekein kaikki ollu lekoasentajia. ) Puhheisiin taala paasee samallai ku kotonaki, menin ruokalasa poytaan josa oli vakia ja sannoin “Helou evripadi ” ihimine on kattos nii utelias otus, etta sen on lahes pakko kysya jotakin kun uus ihiminen tullee elinpiiriin. Nii etta me sitte juteltiin yhen Andrean kans, joka oli ollu Kajaanissa vaihtarina puoli vuotta ja maa vissiin vaitin niille asuvani parlamenttitalossa :DDDD

Surkia nuita lintuja, eiko ne vois pistaa nokkaasa tukkoon etes hetkeksi… maa luulin niita viime yona ratikoiksi, mutta ei ratikoitakaa koko ajan kule. :)No joo, saittikuvia taas.

ykkonen tuli ny vaarin pain vaa kaantakaa paata

Unkarin forintti nayttaa talta. 10 000 HUF vastaa suunnilleen 41 euroa, kurssin voi jokkainen tarkistaa itte. Hintataso on mun mielesta pikkusen alhasempi kun ainakin pohojosesa Suomesa, esim. julkisten kulkuneuvojen kuukausilippu makso alle 4000 forinttia, mika tarkottaapi suunnilleen 18 eurua. kuvasa on 500, 1000 ja 5000 forintin setelit ja 20, 100 ja 200 forintin kolikot.

valuutta

Toisella puolella seteleita on joittenki ukkojen kuvia, niita maa en viitti laittaa.

Nii, ja onha taala muutamia lentokonneitaki. Tammosesta maa otin kuvan, toisa ei ihimeemmin ehi kameralla leikkimaan, mutta sanompa vaan etta maa tosiaan viihyn haalareisa. Taala on tyoasuna onneksi t-paita ja tyohousut, haalariin lakahtyis, mutta joka tappauksesa se toimii samallai ku koulupuku. Samat vaatteet, vahemman ennakkoluuloja. Taian muuten olla ainut akka koko hallisa, siela on ihan riittavasti vakia. Joka toimistosa sitte onki naisvakia Gurgur sano, etta niiden koulussaki on vaan kaks tyttoa, jotka neki opiskelee avioniikkapuolella eika mekaanikoiksi. Maa saan siis olla meleko lailla rauhasa Me oomma LAOssa eella tata paikkaa, vaikka nii kylla monesa muusaki asiasa. Talla kertaa en kuitenkaan ota kantaa siihen, mika on eella tai mika taantunutta, siita vois kirjottaa ihan oman paivityksen

aircraft

Mulla o aika liuta erilaisia kuvia nuista museokonneista joita on kampan pihalla, niita maa en varmaan montaa paa mutta kiinnostuneille niita voin lahetella.

Kaikki kuvat on mun ottamia, niita saa kayttaa asiallisesti ja muokkaamattomina. Kiellan kuitenkin kayttamasta kuvia, joissa esiintyy KETAAN ihmista. Lisaksi toivon, etta kuvia mahdollisesti kaytettaessa mainittaisiin lahde.

Jaha, kone teki tenan. Paras kait lahta nukkuun ja antaa jopa aivottomalla alypaalle aikaa jaahtya. Huomena lissaa,  jos maa en viitti lahta mihinkaan vaa taitaa se olla aika pakko.

Elikkas ensteks tietamattomille tiioksi, ettta maa oon luokkakaverini eli TTK:n kans Budapestissa tyoharjottelussa. Tyomatkaan meilla mennee joka aamu semmonen reilu tunteroinen, vaa onneksi julukiset toimii                                           

Ohan taala vahan nuhjusen nakosta, vaa ei se hirviasti oo hairinny ku siihen tottu heti lentokentalta ku lahettiin mietin vahasen, etta mihin neuvostoliittoon/puolen vuosisadan takaseen suomen kaupunkiin oon tullu, mutta sitte maa totesin etta net on ennakkoluuloja.  Vaki taala on terveen nakosta, vaikka kannykoita ei juurikaan nay ja suurin osa talloista on janskan vanahan nakosia. Varsinkin PapÍrvár (=paperilinna ) naytti nimensa mukaselta, siina oli pyorea “kulma” ja pienehko torni, josa melekein ootti lipun liehuvan tai vahintaan linnanherran viirin ei sentaas, mutta valikoima oli ihan kohtalainen, vaikken siniruutusta vihkua loytanykkaan.

Meilla on vaihtokoulun asuntolasa kummallaki oma huone, tai paremminki sviitti. Taala on jaakaapit, mikrot, kirjahyllyt, toimetonta kodinelektroniikkaa, omat kylpyhuoneet, kolme sankya (saan valita misa haluan nukkua ne taala luuli,etta me oltais tulosa kaikki nelia kerralla, nii meille kolomelle tytolle oli laitettu  yks huone valamiiksi ja topille toinen. Ei tata sannois asuntolaksi jos ei taa olis, melekein yhta iso kun meidan ahkiomaantien kamppa ja ainaki sata kertaa isompi ku Kolo.

Uluko-oven ulukopuolela on iso puutarha, tai siis kaupunkipuutarhaksi iso. Oiskos se 100×100 tai 200×200, maa oon tosi huono arvioimaan. Siela kasvaa hienoja kukkia, outoja puita (varmaan nelimetrinen pylyvaskataja on tuosa pihalla jos ei se pitempi oo, mutta nyppa oon nahany senki ihimeen.

Ja paras kuva viimeseksi. Tasa on jo ilta, kello o siina kaheksan pintaan eli Suomesa yheksan.

Paan lissaa juttua ja kuvia het ku vaa ehin ja jaksan, kello o jo yli yheksan nii ei varmaan kovin pitkaa juttua ennaa jaksa kirjottaa. Kuvia on jo joitaki ja huomenillalla toivottavasti lissaa ps. Ette muuten usko kui palio piti pahkailla eka tan unkarinkielisen tietsikan kans, sitte unkarinkielisen ohjelmiston kans ja sitte tan (sentaa onneksi) suomenkielisen, mulle oudon blogisivuston kans ennen ku sain nuo kuvat tuohon. ottakaa niista kaikki irti, sita ku ei tiia millon tullee lissaa ?

Meijän koulun vappaa-ajanohojaaja järjesti yks päivä amiksen ykkösille ulukoilutapahtuman Urkalla. Paikkakuntalaiset tietää paikan ja tietäväppä senki että sielä tuulee. Päätimmä siis oppilaskunnan hallituksen kokkouksesa, että mepä mennää ja tarjotaa paikalle saapuville reippaille opiskelijoille kuumaa mehua ja pipareita.

Se myö tojettii aamulla ensteks, että suunnittelusa meilä ois ollu parantamisen varraa. Puuharyhymän vetäjä sairastu muutamaa päivää enne tapahtumaa ja loppuille tuli pikku kiirus. Mehujen kansa oli vähän saikkinaa, tiiviste loppu kesken ja lämmitys piti järkätä uusiksi.

Olimma kuiten luovia ja saatii ku saatiinki teletta pystytettyä. Koittakeepa huviksenna joskus pystyttää kolomestaan vartisa

puolijoukkueteltta jäiselle asvalttipintaselle parkkipaikalle siinä saapi nauraa nii palio että riittää.

Rumaha tuo on ku kauhistus, mutta se pysy pystysä koko päivän minkä tarvitti Kaajettii mehua, kerrottii oppilaskuntatoiminnasta (suosittelen!), hippastii ees taas ettei varpaat ois jäätyny ja illala ei tarttenu unta houkutella. Sammuin ku saunalyhty

Josahi vaiheesa elämää mun päähän pisti, että vois laittaa oman blogin. Yllätys yllätys, se sillä errää jäi tekemättä ja ajan myötä päähänpisto kehitty ihan oikiaksi ajatukseksi.. Ny o tainnu tulla se vaihe elämää, että mää iha oikiasti piän blogia Lopputyötäni alottelen, oottelen että kello tulis neliä ja pääsis töihin ja kämpille. Parin viikon päästä alakaa tälläki otuksella totinen taisto, ylioppilaskirjotukset. Ilta mennee varmaa opiskellesa, ku pittäis torstain issoon kokkeesee kertailla kansa. Kellään hyviä ideoita, miten suuri määrä tietoa omaksuttaan lyhyesä ajasa? Tokko tuota mittää taikatemppuja tarttee, kunno lukuputki päälle vaa ja läpi kokkeista Tsemppiä kaikille mainitun kaltasesa tilanteesa  oleville, kyllä met tästä seleviämmä…